Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
ei lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri sanaton.
Ja se haukku, sitä enää kuule en.
Viimeisimmät päivitykset
4.2.2018 Tammikuun matkaraportti Liettuasta
Jos olet bostoninterriereistä kiinnostunut, seuraa avointa
Miniblack's Bostons -yhteisöä
facebookissa. Tykkää sivusta niin saat
kaikki päivitykset heti tietoosi kun olen yhteisöä päivittänyt. Tervetuloa mukaan!
Ajankohtaista
Koiramme rapsuteltavissa:
Ei vielä näyttelypäätöksiä
